Sensomotorinen valmennus/ hermolihashieronta
Hermostotyöskentelyä, joka perustuu toiminnalliseen neurotieteeseen
Hermosto ja sen toiminta
Mikä on hermosto, ja mikä on sen tehtävä kehossamme?
Hermosto on meille elintärkeä, koko kehon kattava järjestelmä, joka vastaa kaikista kehossamme ja mielessämme tapahtuvista toiminnoista. Tämä mahdollistaa meille liikkumisen, ajattelun sekä elintoiminnot.
Hermosto on toiminnaltaan erittäin monimutkainen ja tästä syystä myös erittäin haavoittuva järjestelmä. Pienilläkin hermoston sisäisillä muutoksilla ja haasteilla voi olla suuret vaikutukset kehomme ja mielemme toimintaan.
Tulevassa osioissa kerron hieman hermoston sisällöstä, toiminnasta sekä siitä, mitkä asiat siihen aiheuttavat haasteita ja miten asioita voidaan korjata tai helpottaa.
Tervetuloa siis hermoston sisäiseen maailmaan ja oikein mukavaa lukuhetkeä.
Hermosto lyhyesti
Autonominen hermosto
Osa ihmisen hermostoa, joka säätelee automaattisesti, tahdosta riippumatta kehomme eri toimintoja.
Se vastaa peruselintoimintojen säätelystä kuten sydämen sykkeestä, verenpaineesta, hengityksestä, ruoansulatuksesta, lämmönsäätelystä, jne...
Autonominen hermosto jaetaan kahteen osaan.
Sympaattinen hermosto.
Mahdollistaa kehon aktiivisen toiminnan pitämällä kehon valmiustilassa. Nopeuttaa tähän tarvittavia kehon toimintoja sekä nostaa sykettä ja verenpainetta. Toisin sanoen, se aktivoituu aina, kun alamme tekemään jotain tai jostain syystä olemme varuillamme ja valmiita toimintaan.
Parasympaattinen hermosto.
Rauhoittaa sekä palauttaa kehon perustilaan sympaattisen hermoston aktivaation jälkeen.
Sensorinen hermosto
Refleksinen hermostojärjestelmä, joka toimii itsenäisesti hermoston sisällä.
Sensorinen hermosto mahdollistaa kehon liikkeet ja ajattelun sekä sen, miten erilaista tietoa käsitellään keskushermostossamme, miten ja mihin tieto tallennetaan ja jaetaan sieltä eteenpäin.
Tässä järjestelmässä liikkuu jatkuvasti valtava määrä tietoa. Keskushermosto vastaanottaa aistiemme avulla tietoa kehon sisältä ja sen ulkopuolelta 3 000 000 000 kbit/s ja tästä määrästä vain 50 kbit/s saavuttaa tietoisen tajunnamme.
Sensomotorisissa reflekseissä hermoimpulssin nopeus on jopa 119m/s. Tämä on riittävä nopeus siihen, että meille ei pääse syntymään esimerkiksi erilaisia vammoja.
Sensorinen hermosto jaetaan kolmeen osaan:
Afferentiaalinen järjestelmä (sensorinen osa).
Kuljettaa aistijärjestelmän kautta kerätyt tiedot kehon sisäisistä sekä ulkopuolisista olosuhteista ja tapahtumista selkäydintä pitkin aivoihin.
Keskushermosto (integraatio)
Keskushermosto käsittelee saapuneet tiedot eli informaatiot. Käsittely tapahtuu arvioimalla, vertaamalla, hylkäämällä, varastoimalla tiedot muistiin, päätöksenteolla ja käynnistämällä tämän jälkeen tarvittavat kehon ja mielen toiminnat.
Efferentiaalinen järjestelmä (motorinen eli toiminnallinen osa)
Käsitellyt tiedot kulkevat selkäydintä pitkin kohti ääreishermostoa ja lihaksia.
Toteuttaa keskushermostolta saadut käskyt ja kohdistaa ne tarvittaviin kehon osiin toimintaa varten.
Hermoston kehittyminen, primitiivirefleksit ja haasteet
Hermostomme ja sen refleksit alkavat kehittyä jo kohtuaikana. Näitä refleksejä kutsutaan nimellä primitiivirefleksit.
Jo kohdussa vauva alkaa kehittämään ja tuottamaan erilaisia liikkeitä primitiivirefleksien avulla, joilla hän valmistelee kehon eri toimintoja syntymää ja sen jälkeistä elämää varten.
Primitiivirefleksien avulla saavutamme erilaisia kehitysvaiheita. Kehitysvaiheilla tarkoitetaan kykyämme liikkua ja ajatella. Raajojen liikuttaminen, maassa ryömiminen, nauraminen, kasvojen liikkeet, aistit, konttaaminen, kävely, tasapaino, jne... Tähän kaikkeein liittyy myös se, että miten muistiimme tallentuu eri asiat mitä vaikka luemme tai kuulemme ja se, miten näitä asioita ymmärrämme.
Toisin sanoen, primitiivirefleksien avulla meistä kehittyy sellaisia kuin täysi-ikäisinä olemme.
Normaalisti primitiivirefleksirefleksien tulisi sammua eli integroitua, kun olemme saavuttaneet tietyn kehitysvaiheen.
Aina integroitumista ei tapahdu jolloin refleksistä jää jäänteitä. Nämä refleksijäänteet voivat aiheuttaa meille erilaisia haasteita lapsuudessa, nuoruudessa ja vielä aikuisuudessakin.
Arviolta noin. 70-80%:lla ihmisistä on näitä kyseisiä refleksijäänteitä jäljellä.
Primitiivirefleksin jäänne aiheuttaa hermostojärjestelmäämme turhia liikemalleja ja ylivirittyneisyyttä, jotka aiheuttavat tiedostettuja sekä tiedostamattomia kehon ja mielen epätasapainotiloja.
Sensoriseen järjestelmään voi aiheutua refleksijäänteistä esimerkiksi seuraavanlainen haaste.
💫 Afferentiaalisen järjestelmän kautta kulkeutuu informaatio keskushermostoon.
💫 Keskushermosto käsittelee tiedon ja lähettää sen eteenpäin toimintaa varten. Ylivirittyneen hermoston vuoksi tieto kuitenkin käsitellään ja lähetetään eteenpäin vääristyneenä ja jopa täydellä voimakkuudella.
💫 Vääristynyt käsky aiheuttaa keholle ja mielelle hätätilan, jolloin keskushermostolta saapunut käsky suoritetaan täysin ylimitoitettuna. Tämä aiheuttaa ketjureaktion, joka pahimmillaan saa aikaiseksi taistele/pakene -tilan, joka aktivoi sympaattisen hermoston täyteen toimintaan, vaikka se ei olisi millään tavalla tarpeellista.
Lievemmässä muodossa käsky ei lähde niin suurella voimakkuudella, mutta tämäkin voi aiheuttaa keholle turhia liikemalleja esimerkiksi lihaksistossa ja ruoansulatuskanavassa.
Toisin sanoen, kehon ja mielen toiminnat voivat olla vääristyneet primitiivirefleksien jäänteiden aiheuttaman hermoston ylivirittyneisyyden vuoksi.
Nämä toistuvat liikemallit eivät toteudu ainoastaan silloin, kun olemme tekemässä jotain vaan ne voivat näkyä myös silloin, kun olemme lepotilassa.
Hyvin yleisiä merkkejä tästä on levottomuus istuessa, erilaiset univaileudet sekä säpsähtelyt levon ja nukkumisen aikana.
On hyvä tiedostaa se asia, että vaikka primitiivirefleksit olisivat integroituneet vauvaiässä, ne voivat aktivoitua uudestaan lapsuudessa ja vielä aikuisuudessakin voimakkaan fyysisen tai psyykkisen trauman jälkeen.
Aktivoitumisen voivat aiheuttaa esimerkiksi:
💫 Henkiset traumat
💫 Onnettomuudet
💫 Pitkittyneet stressitilat
💫 Läheisten menetykset
💫 Suuret elämänmuutokset esim. erotilanteet
💫 Sellaiset asiat, jotka tuntuvat liian raskailta käsitellä tapahtumahetkellä
Seuraavassa esitettynä neljä yleisintä primitiivirefleksiä ja mahdolliset haasteet, joita refleksijäänne voi aiheuttaa jokapäiväisessä elämässä. Näistä haasteista voi ilmentyä elämässä vain osa.
Huomioitava seikka, että pelkästään haasteiden ja oireiden perusteella ei voida sanoa, että jonkin hermostorefleksin jäänne olisi olemassa vaan asia pitää selvittää sensomotorisen valmennuksen kartoituskäynnillä. Tällöin vasta asiasta saa varmuuden.
MORO
Arkuus, hyökkäävyys, säikähtely, erilaiset pelot ja pelkotilat, liiallinen herkkyys, alisuorittaminen, hyperventilaatioherkkyys, kuulemisen- ja ymmärtämisen vaikeus, jatkuva "häiritsevä" kyseleminen, huono itsetunto, ystävyyssuhteiden vaikeus, väsyy helposti, huono keskittymiskyky ja motivaatiotaso.
BABINSKI
Vahvistaa muiden refleksien vaikutuksia hermoston toiminnassa, aiheuttaa toistuvia tai jatkuvia lihaskireyksiä, tasapaino-ongelmat, ajan- ja kehon rytmin ongelmat (esim. aikataulujen laatiminen ja toteutus), motoriset häiriöt.
OCCULAR
Vaikuttaa näkökeskuksen toimintaan, näkö- ja kuulokeskuksen toiminnot menevät sekaisin, eli ns. kuuntelee silmillä, äänet häiritsevät keskittymistä, kuulemisen haasteet, rasittaa hermostoa, motoriset häiriöt, visuaalisen hahmottamisen vaikeus, kuulon ongelmat, ajan- ja kehon rytmin ongelmat.
TLR
Tasapaino-ongelmat, jäykkä tai veltto lihashallinta, motoriset häiriöt, visuaalisen hahmottamisen vaikeus, kuulon ongelmat, ajan- ja kehon rytmin ongelmat.
Sensomotorisen valmennuksen
vaiheet ja hinnasto
Kartoituskäynti
Sensomotorinen valmennus aloitetaan kartoittamalla hermoston aktiiviset primitiivirefleksit eli refleksijäänteet.
Kartoitus tehdään tarkkaan kohdistetuilla, erilaisilla kehon fyysisillä liikkeillä ja niihin liitetään myös pieniä ääniä.
Liikkeet ja pienet äänet aiheuttavat kehoon erilaisia reaktioita, jotka paljastavat mahdollisesti aktiivisina olevat refleksit.
Testauksen jälkeen asiakkaan kanssa keskustellaan, millaisia haasteita löydetyt refleksijäänteet mahdollisesti aiheuttavat.
Asiakas saa käynnin lopuksi kotiharjoitteen/harjoitteita, joiden tekemiseen kuluu muutamia minuutteja päivässä.
Kotiharjoitteet ja hoitokäynnit
Primitiivirefleksien sammutusta eli integrointia tehdään sekä itsenäisesti kotiharjoitteilla, mutta myös erillisillä hoitokäynneillä.
Kotona tehtävät harjoitteet ovat sensomotorisen valmennuksen avainasemassa.
Kotiharjoitteiden liikesarjat ovat toistuvia, yksinkertaisia, fyysisiä liikkeitä, joiden tarkoituksena on ns.väsyttää hermostoa ja saada aktiiviset refleksijäänteet sammumaan. Harjoitteet vievät aikaa muutaman minuutin päivässä ja niitä tehdään vain arkisin. Viikonloppuisin hermostolle annetaan lepotauko.
Parhaan tuloksen ja etenemisen saavuttamiseksi hoitoketjuun kuuluu siis myös vastaanotolla tehtävät henkilökohtaiset hoitokäynnit.
Hoitokäynneillä tehdään erilaisia harjoitteita avustettuna. Näillä liikesarjoilla tehostetaan kotiharjoitteiden vaikutusta.
Vastaanoton tarkoituksena on myös seurata etenemistä ja suunnitella hoidon seuraavia askelia.
Hoitokäyntejä suositellaan tehtäväksi 3-6 viikon välein, jolloin saavutetaan paras mahdollinen tulos.
Koska kaikki olemme erilaisia ja hermostomme ottaa asioita vastaan omalla tahdilla, hoitoketju suunnitellaan ja toteutetaan jokaiselle erikseen.
Yleisiä asioita sensomotorisesta valmennuksesta
Kyseessä on valmennus, joten asiakkaan etenemistä ja tilaa seurataan jatkuvasti.
Valmennus tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa, jolloin yhteydenpito on avainasemassa.
Asiakkaalla on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja tarkentaa asioita aina, kun hän kokee sen tarpeelliseksi.
Refleksien sammuttamisessa on olemassa tietty järjestys, mihin emme voi vaikuttaa.
Sensomotorisessa valmennuksessa pääosassa on hermosto, minkä vuoksi asiat tehdään tietyssä järjestyksessä ja hermoston määräämällä tahdilla.
Hoitoketjun pituus riippuu aktiivisten refleksien määrästä ja siitä, kuinka helposti ne alkavat integroitumaan.
Kotiharjoitteet ja vastaanotolla tehty hoito sammuttaa primitiivirefleksit yleensä 6-12kk aikana.
Jos hoito tapahtuu ainoastaan kotona tehtävillä liikesarjoilla voi kokonaiskesto olla helposti jopa 2 vuotta.
Aktiiviset primitiivirefleksit eivät ole suoranainen sairaus, mutta ne voivat olla suurina vaikuttajina erilaisten haasteiden ja sairauksien syntyyn ja mahdollisesti ylläpitävät niitä.
Valmennus ei hoida siis sairautta, mutta välillisesti refleksien sammuminen voi vaikuttaa erilaisten sairauksien ja ongelmien loppumiseen.
Kehomme on psykofyysinen kokonaisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että fyysisellä puolella olevista ongelmista johtuen myös psyykkisellä puolella on lähes poikkeuksetta joitakin haasteita. Sama toteutuu myös toiseen suuntaan.
Esimerkiksi henkinen trauma tallentuu myös kehon muistiin, jolloin asioita kannattaa työstää myös sillä puolella.
Voi siis hyvinkin olla, että käyntien aikana keskustelemme syvällisiäkin asioita, jos asiakas katsoo sen tarpeelliseksi.
Lisäksi kehon toimintaan vaikuttaa luonnollisesti rentoutuminen, ravinto, elämäntavat sekä liikkuminen, joten näihinkin keskitytään myös valmennuksen aikana.
Kenelle valmennus on tarkoitettu?
Kaikille yli 6 vuotiaille. Tuohon ikään mennessä lapsilla on hermosto kehittynyt sille tasolle, että hoitoja voidaan tehdä.
Yläikärajaa ei varsinaisesti ole määritelty.
Varaa siis itsellesi, lapsellesi tai läheisellesi aika sensomotoriseen valmennukseen. Aloitetaan yhteinen matka kartoituksen merkeissä ja annetaan itsemme yllättyä.
Hinnasto
Maksutavat
Käteinen, korttimaksu (yleisimmät kortit), MobilePayValmennus aloitetaan aina kartoituskäynnillä, jossa selvitetään mahdollisesti päällä olevat primitiivirefleksit.
Seuraavat käynnit ovat hoitokäyntejä.
Kartoituskäyntiin on hyvä varata aikaa 1,5h ja hoitokäyntiin n. 1h.
Kartoituskäynti 120€
Hoitokäynti 80€
Varatun ajan peruuttaminen.
Peruutathan ajan vähintään 24h ennen varattua aikaa. Peruuttamattomasta tai alle 24h sisällä
ennen varattua aikaa peruutetusta ajasta veloitan 100% palvelun hinnasta.
KehonHenki on myös Instassa. Pistä siis tili seurantaan.